Lyhyesti taseen ulkopuolisista sitoumuksista

Lyhyesti taseen ulkopuolisista sitoumuksista

 ...ja niiden liittymäkohdista yhtiön tapoihin toimia

Jokaisella yhtiöllä on sen koosta riippumatta neljä asiaa;

  1. Talous

  2. Tavat toimia

  3. Pitkän aikavälin näkymä/suunnitelma

  4. Lyhyen aikavälin näkymä/suunnitelma

Jatkuvasti muutoksessa elävä ympäristö johtaa siihen, että on yhä hankalampaa nähdä aiempaa kauemmaksi.

Maailmassa, jossa yhä useampi asia vaikuttaa jo keksityltä ja kaupallistetulta, tavoista toimia tulee aiempaa merkittävämpi kilpailukyvyn keino.

Turvallisuudentunnetta kassavirtabudjetista

On tavallista, että yritykset hahmottavat, suunnittelevat ja johtavat talouttaan kassavirtabudjetin avulla. Sen avulla yritystä voidaan johtaa hyvinkin tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Kassavirtabudjetti on erittäin hyvä työkalu seuraavien ehtojen täyttyessä:

  • On olemassa perusteltu näkemys tulevaisuuden liikevaihdosta ja sen aikaansaamiseen vaadittuihin toimiin on sitouduttu [1]

  • On olemassa kokemusta saatavakannan kotiutumisesta siten, että myös aitoa toteutunutta tietoa mahdollisista maksuviiveistä saadaan saatavien kiertonopeuden laskemiseksi rikastamaan liikevaihtotietoja [2]

  1. Kulupuoli on budjetoitu, siihen on otettu tietty yllätyskerroin mukaan ja laadittuun budjettiin on sitouduttu yrityksen ylintä johtoa myöten.

Kassavirtabudjetin luoma turvallisuudentunne järkkyy kun yksikin näistä ehdoista ei täyty. Toisin sanoen, jos kaavasta poiketaan mistä tahansa syystä – esimerkiksi odottamattomalla tavalla pitkittyneiden maksuaikojen johdosta – kassavirtabudjetti muuttuu hetkessä ”näin se menee”- näkemyksestä ”näin sen oli ajateltu menevän” -näkemykseksi. Poikkeama yhdessä kaavassa riittää, joskaan yksi poikkeama ei välttämättä muuta koko budjettia kelvottomaksi.

Riippuu tietenkin ihan yrityksestä ja sen tavoista toimia, kuinka suuren paineen operatiiviselle toiminnalle tuhannen, kymmenen tuhannen tai sadan tuhannen euron puuttuminen aiheuttaa.

Budjetoitiinko me todellakin negari?

En ole ollut riittävästi (lue: lainkaan) esimerkiksi pörssiyhtiöiden talousosastoilla voidakseni sanoa varmuudella asiaan johtaneita syitä, mutta on helppo kuvitella negatiivisen tulosvaroituksen olevan luontainen johdanto siihen, että jokin kaavassa hajosi.

 Ei välttämättä peruuttamattomasti tai muutenkaan niin, että asiasta tarvitsisi olla rikastavamman tiedon [3] valossa kovasti huolissaan, mutta kuitenkin niin, että tiedonantovelvollisuus täyttyy.

Pidetään mielessä, että kirjanpidon antama tieto taloudesta – tarvitsee sitä sitten julkisesti ilmoittaa tai ei – on hetken otos. Toisella hetkellä otos voi näyttää melko erilaiselta.

Miten budjetoidaan se, mikä tiedetään, mutta mitä ei nähdä?

Niin historia kuin tulevaisuuskin – koko elämä, jos syvällisiksi halutaan ruveta – on kokoelma hetken otoksia. Emme voi vaikuttaa etukäteen kaikkiin hetken otoksiin, mutta suureen osaan voimme ja yrityksen talouden näkökulmasta taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin voidaan vaikuttaa paljonkin etukäteen.

Huomaa, että kyse on nimenomaan sitoumuksista, ei velasta. 

Sitoumuksia, ei varsinaista velkaa

Nyt joku voi ihmetellä mitä taseen ulkopuolisia sitoumuksia yhtiöllä voisi olla. Kaikki ulkopuolinen pääoma ja velathan ilmenevät taseesta.

Lyhyt vastaus: vaikka mitä ja vaikka kuinka suuria. Kaveriksi seuraa hieman pidempi ja perustellumpi vastaus, jossa käytän esimerkkinä Aalto-yliopiston rahoituksen professorin, Vesa Puttosen keynote-puhetta keväältä 2019 [4].

 Vesa kertoo pähkinänkuoressa valtiontaloudesta ja sen taseen ulkopuolisista sitoumuksista, tässä tapauksessa eläkemaksuista. Vesan mukaan suomalaisten eläkevarallisuus on luokkaa 200 mrd. euroa, joka on ns. jemmassa.

Vastaavasti luvatut eläkkeet ovat luokkaa 700 mrd. euroa, eli aika paljon enemmän kuin jemmattu fyffe.

Hätä ei ole vielä tämän näköinen, koska kukaan ei ole ns. ovella kärkkymässä kumpaakaan noista summista kokonaisuudessaan maksuun per seuraava pankkipäivä. Kyse on lopulta periaatetason linjanvedosta, joka näyttäytyy valtiontaloudessa taseen ulkopuolisena sitoumuksena.

Vesan mukaan on lähdetty siitä, että me olemme luoneet eläkejärjestelmän, joka toimii tietyllä tavalla, jonne kerääntyy tietyin edellytyksin kassaan maksuja ja vastaavasti toisin edellytyksin kassasta maksuja. Rahavirta on koko ajan kahdensuuntainen.

On siis lähdetty siitä linjanvedosta liikkeelle, että kun eläkejärjestelmä on kerran luotu, sen on tarkoitus hyödyttää toistaiseksi määräämättömällä aikahorisontilla sen piiriin kuuluvia kansalaisia. Toisin sanoen 30 tai 50 vuoden päästä eläkkeelle jäävät alkavat nostaa eläkejärjestelmästä varoja siinä missä tänään eläkkeelle jäävätkin.

On olemassa lupaus maksuista.

 

Ja on jokaisen eläkejärjestelmän kassaan maksuvuorossa olevan asia huolehtia siitä, että ainakin omalla kohdalla tilit jotenkuten täsmäisivät siinä kohtaa kun vuoro vaihtuu kassasta saantipuolelle.

Millaisen sitoumuksen tänään tehtävä sopimus muodostaa tulevaisuudessa? 

Tämän yhteys yhtiön talouteen?

Yksinkertaista.

Yhtiö tekee jatkuvasti erilaisia sopimuksia ja erilaisia linjanvetoja. Tällaisia voivat olla vaikkapa arkisina esimerkkeinä palkkio- ja bonusmallit. Yhtiö saattaa myös olla positioinut itsensä esimerkiksi ylemmän keskiluokan palveluntarjoajaksi, jolloin on luonnollista, että asioiden täytyy vedota siihen kohderyhmään, joka johtaa siihen, että asioiden täytyy näyttää tietynlaiselta. Ja tietynlaiselta näyttäminen maksaa vuodessa enemmän kuin jonkin toisenlaiselta näyttäminen.

Molemmissa linjanvedoissa – niin palkkiomalleissa kuin brändiä rakentavissa päätöksissä – on tärkeää ymmärtää, että usein on jatkettava valitulla linjalla, jotta pidemmän aikavälin visio saavutettaisiin. Ihmisluonnolle on tulonhankkimisasioissa tyypillistä ”pitäytyä vastauksessa” eli lähteä siitä, että tällä mennään ja ainakaan alaspäin tässä ei oikein mielellään jousteta. Täysin ymmärrettävää.

Samoin on tyypillistä, että jos ihminen opetetaan johonkin käytäntöön, hän olettaa sen olevan muuttumaton eikä ole välttämättä kiinnostunut siitä, muuttuivatko käytännön ylläpitämisen kustannukset. Jos brändinrakennukseen on esimerkiksi kuulunut vuosittaiset, näyttävät juhlat Katajanokalla, on syytä ottaa huomioon, että sidosryhmät tekevät johtopäätöksiä, mikäli juhlat ovatkin Hervannassa.

Erilaisilla ihmisillä on luonnollisesti erilaisia suunnitelmia, tarpeita, näkemyksiä, odotuksia ja ennen kaikkea realiteetteja. Tänään palkattu 21- vuotias voi hyvin olla yhtiön seuraava toimitusjohtaja parin vuosikymmenen päästä, joskin tilastollisesti todennäköistä se ei kenties ole. Kyseinen henkilö luultavasti sijoittuu vielä johonkin toiseenkin yhtiöön työuransa aikana.

Vastaavasti tänään palkattu 45-vuotias saattaa hyvinkin ajatella saaneensa työpaikan, jonka kanssa on mahdollista elää ja kehittyä siihen asti, kunnes se eläkejärjestelmä muuttuu pääasialliseksi tulonlähteeksi.

Kummallekin maksetaan palkkaa ja jos lähdetään siitä, että niin tehdään toistaiseksi, sitten niin myös tehdään toistaiseksi. Osapuolten välille syntyi sitoumus, joka saattaa vaikuttaa kummankin taseeseen vielä vuosikymmenenkin päästä vaikka arjen johtaminen voi keskittyä ensi kuukauteen. 

Pysyvyyttä kristallipalloon katsomisen sijaan

Luonnollisesti mitä pidemmäksi aikaväli muuttuu, sitä enemmän eri tekijöiden muutosmahdollisuuksia janalle alkaa mahtua. Esimerkiksi isoon kuvaan vaikuttava lainsäädäntö ja sen mahdolliset muutokset ovat jotain, jota kovinkaan juridiikan ammattilainen ei voi ennustaa edes viiden vuoden päähän.

Toisaalta taas, on perusteltua ajatella, että mitä isomman mittaluokan muutoksista olisi kyse, sen varovaisempia myös lainsäätäjät olisivat niihin kajoamaan, koska kerrannaisvaikutuksia ei otettaisi kentällä tervetulleina vastaan.

Kiteytetysti; taseen ulkopuoliset sitoumukset huomioimalla saat lisää näkemystä talousjohtamiseen myös hyvin pitkän aikavälin näkökulmasta, koska johdat vähintäänkin ihmisten mielikuvia. Ja kuten kaikki tiedämme, mielikuvat johtavat meitä ihmisiä.

[1] Perusteluja on aina erilaisia ja ainoastaan aika kertoo mikä perustelu oli lopulta varteenotettava. Perustellulla tarkoitan tässä yhteydessä ”from my stetson” -tilanteesta pykälän kestävämmin perusteltua arviota  [2] Kokemukseksi voidaan laskea tässä yhteydessä saatavilla olevat tiedot myös toimialalle (esim.koulutus tai autokorjaamo) ja/tai asiakaskunnalle (esim. B2B/B2C) tyypilliset saatavien kiertoajat. Mikäli on vaikea muodostaa keskiarvoa, voi aina käyttää tarkoituksellisen pitkää saatavan kiertoaikaa tuodakseen kassavirtabudjettia lähemmäksi mahdollisia huonoja skenaarioita. [3] Rikastavaa tietoa voi olla vaikkapa toimialalle tyypillinen syklisyys; tulosvaroitus on pakko antaa vaikka tiedettäisiin, että tilanne on aivan toinen kuukauden päästä.  [4] https://www.youtube.com/watch?v=YDqdHqI4IL8